23.7.10
15.5.10
30.9.08
Pillit pussiin
Minun on aika sanoa heippa ainakin hetkeksi blogin osalta. Ei ole yhtään jaksua kirjoittaa eikä huoltaa omaa blogia tällä hetkellä.
Poistun vain takavasemmalle, en blogimaailmasta kokonaan ;) Kivaa syksynjatkoa kaikille!
ps. tasan yhdeksän vuotta sitten alkuyöstä lähdimme synnärille ja aamuyöllä oli palkinto kainalossa :) huomenna juhlitaan!
Poistun vain takavasemmalle, en blogimaailmasta kokonaan ;) Kivaa syksynjatkoa kaikille!
ps. tasan yhdeksän vuotta sitten alkuyöstä lähdimme synnärille ja aamuyöllä oli palkinto kainalossa :) huomenna juhlitaan!
17.9.08
11.9.08
I love your blog
Jotta tämä blogini ei menisi aivan pelkäksi synkistelyksi, niin kerrottakoon että sain Appelsiinin tuoksua -blogin auringonkukkametsältä ihanan tunnustuksen.
Kiitos vielä kerran kaikille edellisen postauksen kommentoijille, kommenttinne olivat mahtavia! Luen niitä uudestaan ja uudestaan aina 'tietyn' hetken tullen. Kiitos myös muille kivoille blogeille ja niiden luojille.
Kiitos vielä kerran kaikille edellisen postauksen kommentoijille, kommenttinne olivat mahtavia! Luen niitä uudestaan ja uudestaan aina 'tietyn' hetken tullen. Kiitos myös muille kivoille blogeille ja niiden luojille.
I love your blog
24.8.08
Elämä muuttuu
Joskus nuorempana olen kommentoinut äidilleni, että 'pitääkö tämän elämän aina niin helppoa ollakaan', kun hän huolehti minun ja mieheni taloudellisesta pärjäämisestä opiskeluaikoina. Silloin en itse 'osannut' murehtia vielä oikein mistään.
Sitten kun syntyi lapsi, huolet kasvoivat ja muuttuivat erilaisiksi. Siitä on jo melkein yhdeksän vuotta. Ne vuodet ovat olleet täynnä iloa ja surua, onnistumisia ja pettymyksiä. Aina sitä kuitenkin ajatteli, että me kolme olemme aina yhdessä, tapahtuipa mitä tahansa.
Nyt kolmesta on tullut kaksi. Ja välillä yksi.
En olisi osannut kuvitella, että jonakin päivänä joudun tekemään päätöksen, josta joutuu huolehtimaan ja murehtimaan niin moni ihminen. Kaikki ystävät ja sukulaiset, jotka ovat kuulleet, ovat olleet järkyttyneitä.
Tällä hetkellä mietin lähes koko ajan, että miten voin tehdä lapselleni näin. Ei ollut hänen syynsä, että äiti ja isä eivät enää voineet elää yhdessä. Mutta hän siitä kärsii. Eikä suostu edes ajattelemaan, ettemmekö joskus palaa yhteen. Tiedän, lapset ajattelevat niin vielä vuosiakin eteenpäin.
Syyllisyys ja yksinäisyys on välillä musertavaa, eikä kenelläkään ole vastauksia, vaikka juuri nyt tarvitsisin niitä enemmän kuin koskaan.
Sitten kun syntyi lapsi, huolet kasvoivat ja muuttuivat erilaisiksi. Siitä on jo melkein yhdeksän vuotta. Ne vuodet ovat olleet täynnä iloa ja surua, onnistumisia ja pettymyksiä. Aina sitä kuitenkin ajatteli, että me kolme olemme aina yhdessä, tapahtuipa mitä tahansa.
Nyt kolmesta on tullut kaksi. Ja välillä yksi.
En olisi osannut kuvitella, että jonakin päivänä joudun tekemään päätöksen, josta joutuu huolehtimaan ja murehtimaan niin moni ihminen. Kaikki ystävät ja sukulaiset, jotka ovat kuulleet, ovat olleet järkyttyneitä.
Tällä hetkellä mietin lähes koko ajan, että miten voin tehdä lapselleni näin. Ei ollut hänen syynsä, että äiti ja isä eivät enää voineet elää yhdessä. Mutta hän siitä kärsii. Eikä suostu edes ajattelemaan, ettemmekö joskus palaa yhteen. Tiedän, lapset ajattelevat niin vielä vuosiakin eteenpäin.
Syyllisyys ja yksinäisyys on välillä musertavaa, eikä kenelläkään ole vastauksia, vaikka juuri nyt tarvitsisin niitä enemmän kuin koskaan.
19.8.08
Kävimme Tanskassa, siis heinäkuussa
Kyllä, Tanskasta suurin osa kuvista on. Sarvikuonotkin kävelivät kadulla vastaan ;) Visiteerasimme rakkaita ihmisiä, söimme hyvin, turisteilimme ja rentouduimme. Sillan yli ajelimme katsomaan Malmön ihmeitä. Kööpenhaminassa vierähtäisi pitempikin aika. Tullessa matkalaukku pursui uusia vaatteita, Legoja ja sisustuslehtiä :)
Subscribe to:
Posts (Atom)
